"Ei laatujärjestelmää kannata lähteä tekemään, ellei asiakas sitä vaadi ja suostu maksamaan järjestelmästä lisähintaa." Kuulostaako tutulta? Mutta onko asia näin?
Laatujärjestelmä oikein ymmärrettynä on yrityksen oman toiminnan kehittämisen työkalu. Jos laatujärjestelmä tehdään vain ja ainoastaan asiakasvaatimusten takia, ei laatujärjestelmän keskeisintä tavoitetta, yrityksen toiminnan kehittämistä, ole oikeasti ymmärretty. Järjestelmän laatimisen pitäisi käynnistyä yrityksen omista kehittämistarpeista eli tarpeista täyttää lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset sekä saada järjestelmällisen johtamisen avulla kustannussäästöjä toiminnasta.
Asiakasvaatimuksen pakottamana tehty järjestelmä voi toki täyttää asiakkaan tarpeet, mutta ei välttämättä palvele yrityksen itsensä toiminnan kehittämistä. Saattaa tapahtua jopa päinvastoin - laatujärjestelmästä voi tulla arjen toimintoja hankaloittava rasite.
Oma ajatteluni lähtee siitä, että järkevästi toteutettu laatujärjestelmä ei maksa, eikä sen ole tarkoituskaan maksaa, itseään takaisin suoraan asiakaslaskutuksen lisääntymisenä. Laatujärjestelmä maksaa itsensä takaisin ensisijaisesti oman toiminnan tehostumisesta ja järkevöitymisestä aiheutuvilla kustannussäästöillä. Asiakasvaatimusten täyttyminen, asiakassuhteiden vakiintuminen ja yrityksen neuvotteluaseman paraneminen ovat myöhemmin tulevia, lisälaskutuksenakin näkyviä, extroja.
"Oikein toteutettuna laatujärjestelmästä hyötyy sekä yritys että asiakas - suurimmat hyödyt tulevat kuitenkin yritykselle itselleen." Kuulostaa hyvältä! Kyllä näin on!
Olosuhteet rinteessä olivat tuulenpuuskaiset. "pitää valita oikea runi, vähän vaatimattomampi reitti", suunnittelivat lautailija ja valmentaja 12.2.2018.
Toisessa vaakakupissa oli menestys, toisessa mahdollinen vammautuminen – "Onko tämä sen arvoista? Laskenko ollenkaan toista laskua", pohti laskettelija.
Laski kuitenkin, laski sitä reittiä, joka oli vaatimattomampi, olosuhteisiin edes jotenkin sovitettu reitti. Tuloksena oli olympiamitali.
Miten monesti yrittäjä on yrittämisessään pohtinut mitä reittiä kannattaisi edetä – varmaan lukemattomia kertoja. Milloin minkäkin asian suhteen. Tämä kuuluu yrittäjyyteen.
Yrittäjyyteen kuuluu myös turvallisuus ja työturvallisuus. Niiden kautta edenneille se mitali on voinut olla pitkä kausi ilman tapaturmia tai matala tapaturmataajuus.
Moni yrittäjä onkin huolehtinut likipitäen kaikesta lakisääteisestä työturvallisuudesta ja joskus vielä sen ylikin.
Valitettavasti moni yritys on kuitenkin tehnyt väärin arvioituja kompromisseja turvallisuuden kanssa. – Onko merkitystä tarkastuttaa laitteita – hyvinhän nuo toimivat ja meillähän kyllä riittää ammattitaitoa nähdä, jos jokin asia alkaa mennä laitaan; ja onko sillä niin merkitystäkään, tuleeko vaikka siihen kuormausnosturin paperiin leima joka vuosi tai joka toinen? Tai ehkä vielä harvemmin? Silloinko se tarkastus kannattaa tehdä, kun on laatujärjestelmän ulkoinen auditointi?
Takaako tällainen toiminta turvallisuuden ja menestyksen?
Kaikki Tietävät vastauksen: Ei kannettu vesi kaivossa pysy, jos puuttuu turvallisuusasenne.
Vaimoni ihmettelee usein, mitä ihmettä varten minä olen juuri laatukouluttaja. Väittää, että elämiseni laatu ei ole kovinkaan laadukasta - jäljet näyttäytyvät liian usein pieninä näkyvinä poikkeamina kiiltävien kalusteiden pinnoilla ja mustien sukkieni jäljet vaalealla villamatolla. Tyypillistä pitkään avioliittoon liittyvää pilkun viilaamista – väitän minä ja vetoan silloin laadukkaaseen kokonaiskuvaan ja unohdan samalla juurisyyongelmat, joiksi vaimoni sukkiani väittää.
Olen siis laatuihminen ja touhuamisalustana on laatutalo PKY-LAATU®. En ole kuitenkaan töissä siellä, vaan olen muuttuva kustannustekijä. Olen siis yrittäjä, verkostokumppani, jolle maksetaan palveluista silloin kun aihetta on. Harvakseltaan - sanoo vaimo, jonka pitäisi olla laatuvalmentaja – ainakin kotioloissa hän on siinä erinomainen. Ihan riittävästi -sanon itse, sillä olen vähään tyytyväinen kainuulainen. Vaatimatonkin väitän minä. Tämä PKY-LAATU tekee muuten monenlaista laatu- ja yrityskoulutusta sekä kuljettajakoulutusta, sillä sen omistaa QTeam Systems Oy:n, joka pyörittää 155 kuljetusyrityksen QTeam -verkostoa.
Olen siis laatuihminen. Ja joskus vertaistukihenkilö - yrittäjäkollega, joka ymmärtää yrittämiseen liittyviä paineita - eräänlainen business koutsi, vaikka teenkin yritykselle laatujärjestelmää.
Olen myös suuren osan aikaa pilvessä, mikä on eri asia kuin olla lentokoneessa – tai olla pilvessä. Meidän toimintajärjestelmä toimii pilvipalveluna, jos sen kerran ottaa, niin eroon ei pääse, vaikka lentäisi Phukettiin. PKY-LAATU seuraa mukana, jos känny on taskussa tai padin on laittanut vahingossa matkalaukkuun. Sitä paitsi ISO tarkoittaa kansainvälisiä standardeja, joten ei kai se haittaakaan.
Tämä PKY-LAATU tarkoittaa toimintajärjestelmää, jonka avulla ohjataan yrityksen toimintaa, ympäristöasioita ja työtervettä ja turvallisuutta. Olen myös taivuttanut sen sisälle muunkinlaisia laadunhallintajärjestelmiä, kuten PEFC ST, FPC ja RALA -sertifikaatti. Itse olen suorittanut Kotkan PTO:n ja KKOL:n sekä lisäksi YAT:n YNEAT:n, NTM:n ja ajan BMW:llä, tosin vanhalla papalla. Ajokorttini on AB ja olen jatkuvasti PA.
Meidän verkostossa ollaan kaikki myös Lead auditoreja ts. meillä on valmius vetää pipoa tiukalle ja tarkastella muiden tekemiä laatuviritelmiä . Vaimo olisi synnynnäinen johtava tarkastelija, mutta sitäpä en hänelle kerro. Syy siihen miksi ollaan auditoreja on se, että meidän verkostoon kuuluu myös Finlog Audit Oy, joka tekee auditointeja ilman kansainvälistä akkreditointia. Edullisesti saa myös hyvää -ainakin auditointeja, sillä akkreditointi maksaa ja ilman sitäkin Suomessa useimmiten pärjätään.
Itse olen tähän mennessä toiminut enemmän erilaisten järjestelmien rakentamisen eli PKY-LAATU:n kuin tarkastamisen, Finlog Audit Oy:n puolella. Pitää mennä kuitenkin eteenpäin, sanoi mummo lumessa – eli nyt sukelletaan sitten rakentamisen laatuun, johon olen törmännyt rakennusliikkeiden ja maanrakennusyritysten ISO 9001 laatujärjestelmien ja Rakennustuoteasetusten mukaisten FPC -manuaalien yhteydessä. Nyt törmätään lisää, sillä olen tehnyt arvioijasopimuksen Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa ja aloitamme RALA-sertifikaattien auditoinnin yhdessä Finlog Audit Oy:n pääarvioijien Jussin ja Jyrkin kanssa. Toimimme pohjoisen Suomen alueella ja vastuullamme on parin tusinan rakentamisen parissa työskentelevän yrityksen laadunhallintajärjestelmän auditointi ja raportointi RALA ry:lle. Käynnistämme samalla myös RALA- sertifikaattien PKY-LAATU -valmennuksen puolella eli tulemme olemaan tulevaisuudessa vahva toimija rakennussektorin laadunhallinnassa.
Näissä asioissa autamme sinua mielellämme, mikäli ne liittyvät esim. ISO 9001, 14001 tai OHSAS 18001 / ISO 45001 laatujärjestelmiin. Kasvit, autot ja kaapelityöt ovat myös alan ammattilaisten hommia. Me olemme ammattilaisia laatujärjestelmäasioissa. (Autokuva lainattu automyyntisivustolta)
Tulen kertomaan lisää näistä aiheista tulevien viikkojen blogeissamme. Kerro mistä haluaisit kuulla seuraavaksi, kerro tuntemuksistasi ja ota yhteyttä, niin osaamme kertoa kiinnostavista aiheista.
”Meillä mitään laatuongelmia ole. Iät kaiket on tehty samalla tavalla eikä kukaan ole päässyt nenälle hyppimään. Kunhan nuo asiakkaat eivät olisi niin veemäisiä ja huonoja maksamaan. Kukahan niitä opettaisi vähän paremmille tavoille?”
”Onhan noita yhteydenottoja tullut asiakkailta. Puhuvat reklamaatioista ja yrittävät täytättää kaiken maailman papereita. Työntekijätkin ovat ihan hoomoilasina ja ihmettelevät tämmöistä touhua.”
”Muutama viikko sitten menetettiin iso tilaus, kun ei asiakkaan mielestä osattu toimittaa tarjouskilpailussa tarvittavia papereita. Dokumentteja vai miksi ne niitä sanoi? Kaikenlaista sitä maailmaan mahtuu. Kyselivät jostain laatujärjestelmästä ja standardeista, isot ihmiset. Anna mun kaikki kestää!”
”No nyt tuo naapurifirma vei taas meiltä yhden vakioasiakkaan. Olivat kuulemma ottaneet käyttöön jotain järjestelmiä. Mitähän ne niillä kuvittelee saavuttavansa? Kumma kun ei Suomessa enää pärjää tekemällä työnsä hyvin!”
