LAATU -blogi

Työtapaturmia sattuu ja tapahtuu Suomessa vuosittain noin 120 000. Näistä alle 30 on kuolemaan johtavia. Työtapaturmista yli 110 000 sattuu palkansaajille ja 10 000 yrittäjille. Moni Tapaturma johtaa vammautumiseen, osa invaliditeettiin. Niin asianomaiselle kuin yritykselle aiheutuu suuret menetykset ja lisäksi käytännön ongelmia. Useimmat lukijat muistanevat kuolemaan johtaneita työtapaturmia, jotkin niistä hyvinkin läheltä.

Ensimmäinen kansainvälisesti hyväksytty työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (TTT) vaatimusstandardi ISO 45001 on saatu aikaan 2018. Kymmenet maat sorvasivat sitä pitkään, paljon yli alkuperäisen tavoiteajan. Tämä selittyy maiden erilaisella tasolla työterveys- ja työturvallisuusasioissa sekä erilaisella TTT-asenteella ja TTT-kulttuurilla.

Intiassa, Venäjällä, Kiinassa ja USA:ssa työtapaturmakuolemat ovat monta kertaa yleisempiä kuin EU:ssa. Tilastokärkenä on Turkki, jossa työtapaturmaiset kuolemat ovat yli 10 kertaa yleisempiä kuin EU:ssa ja yli 20 kertaa yleisempiä kuin Suomessa. Suomi on tapaturmakuolemilla mitattuna maapallon työturvallisimpia maita.

Työturvallisuus on parantunut Suomessa 140 vuotta

Kehitys käynnistyi Suomessa tehdastyötä koskevilla säädöksillä, joista ensimmäinen oli vuoden 1879 elinkeinoasetus. Asetus sisälsi työterveyssäädöksiä ja lisäksi se muutti työnantajan ja henkilöstön keskinäisen suhteen. Aiempi patriarkaalinen työsuhde muuttui siten, että vastuu työntekijöiden työsuojelun toteutumisesta siirtyi vuonna 1879 valtion, siis autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan, hoidettavaksi.

1880-luvulla nousivat tarkasteluun tehdastyön työtapaturmat ja sairastumiset. Työolosuhteisiin kiinnitettiin huomiota. Tunnistettiin TTT-riskejä. Niiden top 6-luettelo oli seuraava: lapsityö, yötyö, pitkät työpäivät, epäterveellinen ruoka, huono tuuletus, vaaralliset kemikaalit.

Vuonna 1898 tehtaat raportoivat teollisuushallitukselle 681 tehdastapaturmaa, joista 18 oli kuolemantapauksia. Suhteellinen kuolleisuus vuonna 1898 oli 72 työpaikkakuolemaa 100 000 palkansaajaa kohti.

Vuoteen 1961 mennessä työtapaturmaiset kuolemat vähenivät 67 % eli 24 kuolemaan 100 000 työntekijää kohti. Edelleen vuoteen 2016 mennessä luku laski 1,2 kuolemaan 100 000 palkansaajaa kohti. Ajanjaksolla 1961-2016 vähennys oli siis 95 % ja ajanjaksolla 1898-2016 yli 98 %

Miten tähän on päästy?

Yksi kehityksen syy on lainsäädännön parantuminen ja monitasoinen työsuojeluyhteistyö, toinen on asenteiden muuttuminen, kolmas on johtamisjärjestelmien kehitys. Monella meistä on havaintoja siitä, että asenteiden muutosta tarvitaan edelleen! Menehtyyhän työpaikkakuolemissa 20 - 25 ihmistä joka vuosi. Tavoite on nolla työtapaturmaista kuolemaa. Toinen tavoite on pienentää työtapaturmaisesti invalidisoituvien määrää.

Johtamisjärjestelmiin sisältyy nyt TTT-standardi ISO 45001:2018 ja osallistaminen on yksi sen avaintermeistä. Osallistaminen on prosessi, jossa yksilöitä tai yhteisöjä tuetaan, kannustetaan tai kehotetaan osallistumaan toimintaan tai päätöksentekoon. Tarve osallistua syntyy siis jossain muualla kuin osallistujan mielessä.

Järjestelmällinen johtaminen vähentää työtapaturmakuolemien riskiä

TTT-on yhteinen asia, jota kukaan ei voi yksin omia. ´Osallistaminen´ kertoo sen, että TTT:tä tarvitsee johtaa järjestelmällisesti johtamalla samalla niitä ihmisiä, jotka ovat töissä meidän yrityksessä ja organisaatiossa. Tällöin henkilöstö voi ottaa vastuuta työterveys- ja turvallisuusasioista. Sen on mahdollista johtaa parempaan työturvallisuuteen. Asia kuitenkin riippuu sinusta johtajana!

EU-tasolla tehty tutkimus kertoo, että mikäli henkilöstöllä on luottamus siihen, että heidän tekemänsä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat havainnot ja ilmoitukset johtavat toimenpiteisiin, työtapaturmakuolemien riski vähenee. Yhtä suuri merkitys on työnjohdon aktiivisuudella.

Suurin merkitys työtapaturmaisen kuolemanriskin pienentämisessä on kuitenkin sillä, että riskien arvioinnit tehdään työpaikan omin voimin ja että TTT-asioita käsitellään säännöllisesti ja järjestelmällisesti johdon katselmuksissa ja vastaavissa.

Siis toimintajärjestelmät ajan tasalle ja käyttöön organisaationne hyödyksi!

- Jussi Lukkari

Meillä PKY-LAATU tiimissä parasta osaamista ovat kansainväliset laatu- ja ympäristöstandardit sekä työterveys- ja työturvallisuus. Toimintajärjestelmämme onkin näiden toimintojen alustaksi suunniteltu organisaation johtamisen työkalu - mutta taipuu se moneen muuhunkin.

Johtamisen standardit ovat vain osa sitä viidakkoa, jonka sisällä organisaatiot ja tavalliset kansalaiset saavat ja joutuvat päivittäin elämään. Standardien tarkoituksena onkin helpottaa meitä toimimaan erilaisten kansainvälisten yhteisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja ohjeiden mukaisesti. Ajatelkaapa pistorasioita, jotka ovat paljolti samoja kuin meillä Suomessa - tai mittajärjestelmää, joka suuressa osassa maailmaa perustuu SI -järjestelmään. Poikkeuksena tästä on Liberia – ja USA. Nykyisin ei tarvitse miettiä montako jalkaa on yksi kyynärä ja montako polvea on yksi reisi. Toisaalta vanhaan aikaan tiedettiin, että tuuma oli määritelty jaardin mukaan, joka taas määrittyi etäisyytenä Henrik I:n nenästä hänen peukaloonsa ja että poronkuseman kusemaväli on enimmillään 7,5 kilometriä, silloin kun ajoporon perään kuormataan mies ja ahkio.

Vanhoissa mitoissa oli myös puolensa. Paljon mukavammalta kuulostaa että paino on 1 senttaali ja rapiat tai 12 leiviskää, kuin 105 kiloa eli 0.105 tonnia.
Vanhat mitat olivat kuitenkin vaihtuvan sorttinen käsite. Suomalainen peninkulma määriteltiin vanhaan aikaan matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa. Nykymitoissa se on kuusi kilometriä. Ruotsalainen peninkulmaa oli 10 kilometriä, jota ruvettiinkin käyttämää 1600 -luvulla. Ruotsalaiset ovatkin olleet aina meitä kovaäänisempiä, myös koirat. Samalla tavalla vaihtuvan sorttinen on nykyajan vaatteiden kokoluokitus: koko XL ei sovi olleenkaan meikäläisen päälle jonkun Bossin tai Hilfigerin vaatteissa. Ovat tehty nykyvaatimusten mukaan aliravittujen nuorten käyttöön. Onneksi on Dressman.

Tästä päästäänkin itse asiaan. Tämä meidän PKY-LAATU -toimintajärjestelmä on nimittäin alusta, johon voi tehdä myös muitakin kuin näitä ISO 9001 -laatujärjestelmiä. Lakien ja asetusten muutokset ovat monelle yritykselle haaste, mutta meille ne tarkoittavat makkaraa leivän päälle. Kun Rakennustuoteasetus korvasi vastaavan direktiivin muutamia vuosia sitten, tarkoitti se yli 400 hEn -standardin pakollista käyttöön ottamista EU:n jäsenmaissa. Samalla ruvettiin vaatimaan tehtaan sisäisen laadunhallinnan käsikirjoja eli FPC-manuaaleja, joita sitten tarvittaessa ulkoisesti arvioidaan, kuten ISO 9001 laatujärjestelmiä. Tästä onkin tullut minulle hommia ihan mukavasti erityisesti konepajateollisuudessa, mutta myös esimerkiksi kiviainestuotannossa ja ovissa ja ikkunoissa.

Mutta taipuu se PKY-LAATU vielä muuhunkin eli PEFC ST -alkuperän seurantajärjestelmät ja RALA -sertifikaatit voidaan rakentaa järjestelmän valikkoon. Nyt pohditaan kierrätysstandardin CE 8001 rakentamista sen lisäksi, että valmistaudumme OHSAS 18001 järjestelmän korvaamista ISO 45001 standardilla. Maailma muuttuu kovaa kyytiä, mutta mepä ollaan muutoksen mukana.

-Pekka Ovaska

Suomalainen yrittäjä on sellainen, että jos sille tarjotaan käyttöön menetelmä, jolla voi kehittää yrityksen toimintaa, varmistaa lainsäädännön ja asiakasvaatimusten täyttyminen ja parantaa kustannustehokkuutta niin vastaus on yleensä jokin seuraavista: teoriahommia, herrojen kotkotuksia, on tässä pärjätty ennenkin, evvk. Ei auta esimerkit japanilaisten tai muiden menestystarinoista.

Menetelmä, jota alussa tarkoitin, on tietysti ja luonnollisesti laadunhallinta. Lyhyesti sanottuna menetelmä, johon on koottu parhaita järjestelmällisiä toimintatapoja menestyneistä yrityksistä.

Yleisesti me Suomessa kuvittelemme olevamme laatuasioissa parempia, kuin oikeasti olemme. Ei tarvitse miettiä muita kuin rakentamiseen liittyviä ongelmia niin kuva muuttuu oikeanlaiseksi. Paljon on vielä tekemistä!

Meiltä puuttuu pitkäjänteisyys monessa asiassa - niin myös laadunhallinnassa. Laatujärjestelmiä saatetaan rakentaa kovalla kiireellä ja tohinalla nopeasti suhtkoht hyvään kuntoon ja hetken päästä koko asia on unohdettu ja järjestelmä rempallaan. Hetkellinen tarve (usein asiakkaasta lähtenyt) ratkaistaan mutta syvällinen asioihin perehtyminen ja aitojen hyötyjen etsiminen haudataan kaiken kiireen ja aikaansaamisen jalkoihin. Saamme paljon aikaan mutta välttämättä aikaansaannokset eivät ole sitä, mitä vähänkään pitkällä tähtäimellä kaivataan.

Mitä tälle asialle voisi tehdä? Minun ehdotukseni: vaihdetaan kansa! Tai ehkä ei sittenkään: parempi on, että tehdään pitkäjänteisesti suunnitelmallista laadun kehittämistä ja hallintaa!

-Eino Simonen

Vuosi, kuukausi ja kvartaalisuunnittelun vastapainoksi monipuolista liiketoimintasuunnittelua harrastava yritys katsoo useamman vuoden päähän strategista polkua päivittäessään ja tarvittaessa muuttaessaan polun suuntaa. Yksi käännös tälle strategy roadmap asialle on tiekartta.

Lähtötietona tässä suunnittelussa käytetään avoimin mielin kerättyjä havaintoja sekä dataa nykytilasta, potentiaalisista tulevista mahdollisuuksista ja riskeistä. Aikaisemmin koetuista menestystarinoista eli vahvuuksien tuomista tuloksista, mutta myös epäonnistumisiin johtaneista heikkouksista reagoida oikealla tavalla.

Strategiatyön päätuloksina syntyy erilaisia kehityshankesuunnitelmia, joita käynnistetään tiettyjen tapahtumien toteutuessa oikeaan aikaan valmistautuviksi tuloksiksi.

Tätä strategiatyöskentelyä kutsutaan laatu, ympäristö ja työturvallisuus toimintajärjestelmissä Johdon katselmukseksi, jossa yritysjohto katselee maailmaa ja tekee viisaita päätöksiä tavoittelemisen arvoisen tavoitteen eli vision toteuttamiseen johtavalla strategiapolulla.

Ei muuta kuin johto katselemaan porukalla ympäristöä ja tekemään päätöksiä kehitysaktiviteeteistä ja annetaan tälle toiminnalle nimeksi Johdon Katselmus.

Tällaiseltä voi ympäristö näyttää ja siitä sitten päätöksiä tekemään..

- Markku Metsävuori