Blogi

"Sponttaania ajankohtaisuutta, räväkkyyttä ja henkilökohtaisuutta" -edustaen jokaisen kirjoittajan omia henkilökohtaisia käsityksiä ja mielipiteitä.

Laadunhallinta kehittyy yrityksen kasvun mukana

Julkaistu 5.10.2021

Aikaisemmassa blogissamme toimme esille, että laatujärjestelmän käyttöönottaminen on yritykselle kannattava investointi kiireestä tai suhdanteista riippumatta. Lisäksi todettiin, että laatujärjestelmä tarjoaa erinomaisen viitekehyksen ja työkalun yrityksen toiminnan kehittämiselle. Näinhän se menee ja tässä blogissa haluan vähän laajentaa ajatusta laatujärjestelmän hyödyistä käyttämällä esimerkkinä erästä asiakastamme eli Rautarakenne ja Asennus Kuusinen Oy:tä, jonka kanssa aloitimme yhteistyön vuoden 2014 alussa.

Rautarakenne ja Asennus Kuusinen eli tässä tarinassa käytän lyhennystä RRAK on perustettu parikymmentä vuotta sitten ja toimi ensimmäistä kertaa tavatessamme Vantaan Petikossa vähän autotallia suuremmassa tilassa. Työntekijöitä oli yrittäjän eli Antin lisäksi muutama. Yritys valmisti kantavia teräsrakenteita ja toimi metallituotteiden alihankintapajana.

Vuoden 2013 kesäkuussa Suomessa otettiin käyttöön EU:n rakennustuoteasetus, joka on direktiivistä poiketen pakottavaa lainsäädäntöä ja koskee jokaista Euroopan Unionin CE-merkintää edellyttäviä rakennustuotteita valmistavaa yritystä. Asetuksen ytimenä oli harmonisoida markkinat eli yhtenäistää EU:n alueella olevat vaatimukset siten, että Suomessakin valmistetut tuotteet oli mahdollista toimittaa vaikkapa Saksaan ilman, että törmätään osavaltiokohtaisiin standardivaatimuksiin.

Asetus tuli silloin kattamaan yli 450 erillistä tuotestandardia ja tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentamisessa voidaan käyttää ainoastaan hEn-standardin mukaisia CE-merkittyjä tuotteita, mikäli kyseiseen tuotteeseen liittyy asetuksen mukainen standardivaatimus. Asetus koskettelee tuhansia suomalaisia yrityksiä ja satoja erilaisia tuotteita, joihin kuuluu mm. ovet ja ikkunat, kantava kiviaines ja kantavat teräskanteet. CE-merkittävien tuotteiden tulee täyttää viitestandardien tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ja yrityksen tehtaan sisäisen laadunhallinnan tulee olla standardien vaatimuksen mukainen.

Kantavien teräsrakenteiden osalta asetus astui voimaan 1.7.2014. Koska kantavien teräsrakenteiden valmistuksessa tehdään räätälöityjä tilaustuotteita, valmistettuja rakenteita tai niiden osia ei voida testata laboratorio-olosuhteissa, toisin kuin sarjatuotantona valmistettuja tuotteita. Konepajoissa arviointi kohdistuukin valmistusmenetelmiin ja yrityksen tekniseen osaamiseen, kuten hitsaus ja materiaalin hallinta. Vaatimuksenmukaisuus varmistetaan siten, että ilmoitettu laitos (esimerkiksi Kiwa Inspecta, DEKRA Industrial, Eurofins Service, DNV GL tai Bureu Veritas) tekee yritykseen standardin edellyttämin välein arviointikäynnin, jolloin arviointia suorittava henkilö (auditoija) tarkastaa toimitaanko viitestandardin vaatimusten mukaisesti. Rakennustuoteasetus edellyttää, että yrityksellä on viitestandardin mukainen tehtaan sisäisen laadunhallinnan käsikirja (FPC-manuaali), jonka vaatimuksen mukaisuuteen arviointi kohdistuu.

Rautarakenne ja Asennus Kuusinen Oy:lle myönnettiin standardin SFS-EN 1090-1 mukainen CE-merkintäoikeus kesällä 2014. Ilmoitettu laitos oli DEKRA Industrial Oy. Yrityksen liikevaihto oli tuolloin alle 300.000 euroa. Kohta sertifioinnin jälkeen RRAK aloitti ei-kantavien teräsosien toimituksen suurelle Suomessa toimivalle monialayritykselle. Yhteistyön käynnistymisen edellytyksenä yrityksen osaamisen lisäksi oli sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, joksi hyväksyttiin kantavien teräsrakenteiden FPC-manuaali. Muutama vuosi sitten päämies ilmoitti, että koska yrityksen liikevaihto oli reilusti yli miljoonan, RRAK:n piti rakentaa ISO 9001 laatujärjestelmä, joka toteutettiinkin DEKRAN auditoimana keväällä 2019. Yrityksen ulkoistettuna laatupäällikkönä vastasin tuolloin myös laatujärjestelmän vaatimuksenmukaisuudesta.

Rautarakenne ja Asennus Kuusinen on hyvä esimerkki siitä, mikä merkitys laadunhallintajärjestelmällä yritykselle parhaimmillaan on. Ensinnäkin sen ansiosta yrityksen toimintaan tuli jämäkkyyttä ja kurinalaisuutta jo senkin takia, että toiminnan standardinmukaisuutta arvioidaan vuosittain tiukkoja standardivaatimuksia vasten. RRAK:n tapauksessa sovittiin jo alussa, että PKY-LAATU vastaa laadunhallintajärjestelmän ylläpitämisestä, mutta vastuu toiminnan laadukkuudesta on yrityksellä itsellään. Ajatus lähti siitä, että meillä laatutalona on osaamista standardeista, mitä RRAK:lla ei ollut. Yritys onkin voinut keskittyä asiakasvaatimusten mukaisiin korkealuokkaisiin tuotteisiin, joita olivat kantavien rakenteiden lisäksi muut haastavat terästuotteet. Minä olen vastannut laatupäällikkönä siitä, että yrityksellä säilyy oikeus CE-merkitä tuotteet viitestandardien vaatimusten mukaisesti. Siten olemme voineet tarjota laadunhallinnan työkaluja yrityksen kasvun eri vaiheisiin.

Olen konsulttina siis eräänlainen mahdollistaja, possipilaattori, mitä termiä usein sisäpiirissä käytän. Minä ja kollegani mahdollistamme siis yrityksen pääsyn markkinoille ja olemme mukana järjestelmää ylläpitämässä, kehittämässä ja laajentamassa. Koulutamme myös henkilöstöä standardien vaatimuksien mukaiseen toimintaan ja autamme yritysjohtoa kehittämään osaamistaan organisaation elinkaaren eri vaiheissa.

Pekka Ovaska
laatuasiantuntija, kehittäjä ja mahdollistaja

Laadunhallintatyö vaatii tekemistä ja sitoutumista - milloin on hyvä aloittaa?

Sanotaan, että yritysten tulee investoida ja kehittää toimintojaan jatkuvasti, jotta yrityksellä on kyky menestyä ja matkata suotuisissa tuulissa. Hyvä suunnittelu on investointien kannalta tärkeää ja oikea ajoitus elintärkeää. Väärä tai väärin ajoitettu investointi on murskannut lukuisia yrityksiä.

Milloin sitten on oikea aika aloittaa yrityksen systemaattinen kehittäminen… Onko ajoituksella mitään väliä? Aloittaako heti vai ”kunhan tämä kiire hellittää…”
Kuinka moni yrittäjä tai yrityspäättäjä ajattelee jälkimmäistä vaihtoehtoa keskellä ”tulipalojen” sammuttelun tai kun taistellaan yrityksen olemassaolosta… varmasti moni.

Laatujärjestelmän käyttöönottaminen on yritykselle kannattava investointi kiireestä tai suhdanteista riippumatta

Laatuhallintajärjestelmä tarjoaa erinomaisen viitekehyksen ja työkalun yrityksen toiminnan kehittämiselle. Se luo systemaattisen, helposti seurattavan ja analysoitavan polun sille. Laatujärjestelmä ei sanana ehkä ”resonoi” kaikille yltiöpositiivisesti ja sillä voi olla jopa enemmän ”luotaantyöntävä” vaikutus. Parempi ehkä onkin puhua työkalusta yrityksen toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tässä työkalussa on kyse siitä, miten yritys voi ymmärtää omaa toimintaansa paremmin ja helpommin kehittää sitä sekä siitä, miten yritys voi entistä tehokkaammin vastata kovan kilpailun tuomiin haasteisiin. Silti tämä toiminnan laatua parantavan työkalun asema tuntuu aliarvostetulta, miksi näin?

Suomessa vaatimukset yritysten toiminnan laadun varmistamiseksi alkoivat voimallisemmin n. 25 vuotta sitten eli 1990 luvun puolenvälin paikkeilla. Suurteollisuuden yritykset olivat asiassa aktiivisia alihankinnan suuntaan. Tätä jatkui aina n. 2010 saakka. Asiassa koettiin jälkeenpäin suurtakin pettymystä. Suuri innostus kääntyi turhautumiseksi. Työkalu koettiin kankeaksi, byrokraattiseksi ja ajateltiin ettei näistä järjestelmistä ole mitään hyötyä, kun vaatimuksetkin järjestelmän olemassaolosta alkoivat hiipua. Mielestäni Suomessa asenneilmapiiri ei vieläkään ole kovin myönteinen tunnustamaan sitä tosiasiaa, miten järkeenkäyvästä ja hyödyllisestä työkalusta on kyse. Tarkoitan tässä nimenomaan yrityksen omaehtoista ja sisältä kumpuavaa tahtotilaa kehittää toimintaa. Viimeisen kahden vuoden aikana on toki ollut nähtävissä valoa tunnelin päässä, vaikka muuten elämme haastavia aikoja. Toteutuakseen kaikki hyvät asiat vaativat tekemistä ja sitoutumista. Tämän ei pitäisi olla ongelma. Kyseessähän on oman yrityksen toiminnan kehittämiseen annettava panos.

Mitä sitten laadunhallintajärjestelmän rakentamiseksi pitää tehdä?

Kuvataan nykyinen toiminta ja prosessit, peilataan sitä standardia vasten, säilytetään hyvät asiat sekä poistetaan turha ja hukkaa aiheuttava toiminta. Otetaan käyttöön muutama päivittäistä työtä helpottava käytänne, terävöitetään ja sisäistetään toimintojen vastuut ja valtuudet, parannetaan viestintää niin ulkoisesti kuin sisäisesti ja otetaan henkilöstö mukaan eli antamaan oman panoksensa yrityksen kehittämiseksi, esim. rakentamaan yrityksen havainnointikulttuuria. Potentiaalia löytyy varmasti. Onhan jokainen työntekijä oman työnsä laatupäällikkö.

Kuulostaa työläältä ja työtä se toki vaatiikin sekä sitoutumista että avoimuutta. Olen huomannut suuren eron asiakkaiden ajatuksissa ennen sopimuksen tekoa ja työn tekemisen jälkeen. Asiakaspalautteiden perusteella mieleen asiakkaiden vaikuttavimmista oivalluksista ovat jääneet ”Eihän tämä ollutkaan niin vaikeaa kuin luulimme”, ”Tietysti nämä asiat piti kuvata”, ”miksi tätä ei ole tehty aikaisemmin”, eikä sovi unohtaa työhyvinvointiin ja talouden kohenemiseen liittyviä huomioita. Listaa voisi siis jatkaa pidempäänkin.

Oikea aika aloittaa systemaattinen yrityksen kehittäminen on siis heti, eikä sitä tulisi jättää minkään varjon alle.

”Miten laadunhallintajärjestelmä hyödyttää yritystämme?”

Kun kaikki yrityksen prosessit on kuvattu ja oleelliset toimintaohjeet laadittu organisaation toimintaa on helpompi kehittää järjestelmällisesti. Mahdolliset riskitekijät tai turhat kustannukset ovat helposti tunnistettavissa eli kehitystoimet voidaan kohdentaa oikeisiin paikkoihin. Resurssit saadaan siis tehokkaampaan käyttöön. Tämän työkalun avulla voidaan edistää luottamusta omaan toimintaan. Yhä tärkeämpää yrityksille on kyetä kuvaamaan toimintaansa monipuolisesti ja tarkasti eri sidosryhmille. Jatkuvan parantamisen avulla yritys toimii tehokkaammin, turvallisemmin ja tuottavammin.


Aika monta hyvää syytä tarttua toimeen heti vai mitä?

PKY-LAATU
Janne Simola

Hetki Jouluun 2021

Vuosi on vierähtänyt taas järjestelmällisen tehokkaasti ja nopeasti. Jälleen kerran vuosi on onnistunut hämmästyttämään meidät kaikki laadukkaalla prosessimaisella toiminnallaan ja ajankäytön ylivertaisella hallinnalla. Paljon on tapahtunut, paljon on tehty, paljon on saatu aikaan ja silti niin paljon on vielä tekemättä asioita -tuttu tunne vai mitä? Kaiken tämän keskellä aivan liian harvoin meillä on aikaa tai että kiireen keskellä ottaisimme aikaa pysähtyäksemme ajattelemaan niitä asioita, missä olemme onnistuneet tai asioita, suuria tai pieniä, jotka ovat vuoden aikana tuoneet meille hyvää mieltä tai lohtua.

Joulunaika ja sen mukanaan tuoma tunnelma tarjoaa tähän erinomaisen alustan meille kaikille. Tänä jouluna lupaamme käyttää tämän alustan hyväksemme. Otamme lämpimät glögi -lasit viereemme ja uppoudumme hetkeksi ajatuksiimme miettimään niitä asioita, jotka ovat itse kullekin meistä todella merkityksellisiä ja tuovat meille onnellisuuden tunnetta sekä hyvää mieltä. Samalla toivomme, että mahdollisimman monella Teistä olisi tänä jouluna tilaisuus kokeilla ja kokea rauhallinen hetki yhdessä omien ajatuksienne kanssa.

Koko PKY-LAATU-tonttujoukkomme haluaa toivottaa Teille kaikille rentouttavaa, hymyilevää ja lämmintä joulua sekä tervettä ja onnellista uutta vuotta!

 

 

Kainuulainen kalakeitto – kaizen kotikeittiössä

Jatkuvan parantamisen merkitys yrityksen kehitysuralla

(julkaistu 24.1.2020)

Täs istun mä tunkiolla ja synkkänä katselen, seas roskien ja lasipullojen. Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan. Näin lauloi nuori Folk-Fredi 1960 -luvun puolivälissä Roskisdyykkarin balladissaan. Biisi oli alun perin Cornelis Wreeswijkin, johon toinen kivikasvo, Georg Dolivo, teki ajankohtaa henkivät kantaa ottavat mainiot sanat.

Roskisdyykkarin sanoma oli tutun kainuulainen – ”mitäpä se hyvejjää. Ei se kuitenkaan onnistu. Vaikka kuinka maailma muuttuu paremmaksi, niin ei se hyvä ole koskaan”. Toisaalta amerikkalainen businessguru Jim Collins väittää, että hyvästä voi tehdä jopa parhaan ja teki itsestään aihetta käsittelevillä kirjoillaan rikkaan. Tästä voidaankin tehdä johtopäätös, että hyvästä on ainakin joillekin hyötyä.

Mekin yritämme toteuttaa Collinsin ajatusta unohtaen samalla kaenuulaeset juuremme. Kyllä se nyt hyvejjää, sanotaan meillä Vuokatissa ja todetaan että pessimistit menköön Puolangalle – piru vie. Jatkuvalla parantamisella yritämmekin kehittää yritysten toimintaa ajatuksena, että jospa se jonakin kauniina päivänä se aurinko paistaa sinne risukasaankin. Päätyömme on nimittäin laatujärjestelmien kehittäminen, jossa olennaista on pitkällä jänteellä jatkuva kasvu ja kehittyminen ja lyhyellä jänteellä – no saada ainakin sertifikaatti seinälle, jotta sen asiakkaamme asiakkaan vaatimukset täyttyvät.

Hyvän liikeidean merkitys

Olen ollut tekemässä muutamia kymmeniä laadunhallintajärjestelmiä sen lisäksi, että myöskin laatua arvioin. Olen taustaltani yrittäjä ja tienannut kapean leipäni yli kahden vuosikymmenen ajan myös tuotteistamalla omia ajatuksiani ja myöhemmin jakamalla osaamistani myös yritysvalmentajana ja osuuskuntatoimijana.

Näissä kuvioissa olen oppinut ajattelemaan yritystä liikeideamallin mukaisesti kokonaisuutena, jossa olennaista on ymmärtää mitä hyötyä minusta ja yrityksestäni on ja mihin tarpeeseen me tuotteitamme tarjoamme. Toisaalta meillä on olemassa voimavaroja eli resursseja, joita voimme hyödyntää tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa. Tuotekehitysyksikössä voimme suunnitella meille sopiville asiakkaille paremmin palvelevia tuotteita tai palveluita, joita asiakas kehtaa ostaa, kun meillä on hyvä maine ja kirkas yrityskuva.

Prosessien merkitys

Hyvä liikeidea onkin tasapainoinen kokonaisuus, jonka ytimenä on tehokas ”prosessori”, joka pyörittää joutuisasti liikeidean keskiössä olevia prosesseja. Vaimoni (hallitus) kanssa vähän keskusteltiin tästäkin aiheesta ja tultiin siihen tulokseen, että yrityksen pyörittäminen on kuin ruoan laittoa: vaimo haluaa hyvää ruokaa (asiakas) ja tekee tilauksen, joka muuttuu mielessäni työmääräimeksi (resepti). Kokkina (chef) ajelen kauppaan ja ostan parhaat mahdolliset raaka-aineet, jotka halvalla saan (syöte) ja tuon ne kotiin (tulologistiikka), käynnistän valmistusprosessin lisäämällä induktioliedelle (resurssi) asettamaani kattilaan (resurssi) vettä, kalalientä, pippureita, suolaa ja perunaa (syötteet). Meillä Kainuussa ei kerman kanssa röyhistellä, joten lisään joukkoon ruisjauhosuurusteen. Keittelen kotvan aikaa ja lisään joukkoon tarjouslohipaloja, keitän taas kotvan ja kun soppa on valmis, kutsun asiakkaan (vaimon) syömään. Pöydälle asettelen kippoon voisulaa ja haudutettua sipulia ja voe tokkiinsa – Kalasoppa á la Kaenuu on valmis. Kaikki tämä tehdään kestävän kehityksen mukaisesti siten, että kaikki tulee syötyä (hävikki).

Olen tehnyt tällä reseptillä (prosessiohje) kalasoppaa jo muutamia vuosikymmeniä ja silloin kun sydän on mukana (vaimon kommentti), soppa on erinomaista. Olen siis pätevä kotikokki, jolla on hyvä tietämys kalasopan tekemisestä. Silloin kun ei oikein huvita eli tietoisuuteni ei seuraa hallituksen (vaimo) arvoja ja laatupolitiikka soppakin saattaa maistua naapurin tekemältä.

Kalasoppaprosessini edellytys on myös se, että prosessini on hallinnassani eli minä prosessin omistajana vastaan sopan tekemisen kokonaisuudesta. Jos väliin pääsee ylimääräisiä käsiä (vaimo, jos kysymys ei ole perunoiden paloittelusta), prosessiin tulee kitkaa eri vaiheiden välillä ja jopa pullonkauloja. Nämä vaiheiden rajapinnassa esiintyvät kitkatekijät liittyvät useimmiten suolan lisäämiseen, joka pitääkin tehdä silloin prosessi on visusti omassa hallinnassa. Prosessissa saattaa toki esiintyä pullojen kauloja erityisesti silloin, kun ne liittyvät kylmään valkoviiniin.

Jatkuva parantaminen

Omasta ja vaimoni mielestä soppani on ihan hyvä, jolloin organisaatiomme sidosryhmien vaatimukset tässä täyttyvät. Tämä todetaan ruoan jälkeen, jolloin on aika tehdä tavoitteiden seuranta. Hyvä asia on se, että asiakastyytyväisyys on korkeaa luokkaa ja saan luvan tehdä ruokaa seuraavallakin kerralla (mikä ei aina innosta). Ruoka valmistui kohtuullisessa ajassa (virtaustehokkuus), kohtuullisen edullisista raaka-aineista ja keittiö (infrastruktuuri) säilyi siistinä (5S). Sisäisessä auditoinnissa ei löytynyt olennaisia virheitä. Puutteena kuitenkin todettiin, että vaikka soppani oli tavoitteiden mukaista, se kaipaisi vaihtelua (palaute). Palautekeskustelussa hyvän viinin ääressä (johdon katselmus) tuotekehitysyksikköön (chef) päätettiinkin lähettää ohje tehdä seuraavalla kerralla vähän erilaista soppaa, mutta ei marseillelaista kalasoppaa eikä maitopohjaista, jota asiakas ei voi syödä. Resurssit sinällään ovat riittävät kalakeiton prosessointiin, kunhan ohjeita hiukan viilataan. Siten hyvästä saadaan vieläkin parempaa ja jatkuvan parantamisen kiertokulku (kaizen) jatkuu.

jatkuva parantaminen

Jatkuva parantaminen (Demingin ympyrä) ja PKY-LAATU


Pekka Ovaska
Laatuasiantuntija ja yritysvalmentaja
PKY-LAATU

Laatu hallintaan – milloin on oikea aika?

Taasko töppäys? Milloin meidän yrityksen möhläykset loppuvat? - Niiden täytyy loppua heti!

Lukijalle tiedoksi, että töppäykset saa lopetettua varsin pian sen jälkeen, kun yritysjohto on ensin tehnyt päätöksen ottaa asiat hallintaan. Kun järjestelmällisen toiminnan kehittäminen aloitetaan juuri nyt, yritys saa hyödyt nopeimmin. Tärkeää on ottaa laatu hallintaan sillä ajatuksella, että nyt poistamme poukkoilun meidän yrityksestä pysyvästi.

Miten se tapahtuu? Ottamalla käyttöön järjestelmä, jolla asiat hallitaan: laadunhallintajärjestelmä.
Laadunhallintajärjestelmän eli laatujärjestelmän rakentaa yritys itse omista strategisista lähtökohdistaan käyttäen kuitenkin kokeneiden ammattilaisten ohjausta ja parasta mahdollista teknologiaa.

Laatujärjestelmän rakentaminen ja käyttäminen tarkoittaa prosessien ja toimintojen

  • havainnointia
  • suunnittelua
  • määrittelyä
  • kuvaamista
  • ohjaamista ja varmistamista
  • seurantaa ja mittaamista
  • analysointia ja arviointia
  • jatkuvaa parantamista

Laatujärjestelmän toimivuus koetaan sekä yrityksen sisällä että eri sidosryhmien, erityisesti asiakkaiden taholla.

Laatujärjestelmän voi tietystä näkökulmasta katsoen rinnastaa koneeseen. Tarvitaan koneinvestointi, koneen huolto-ohjelma ja koneenkäyttäjien kouluttaminen. Konepäällikkö – yrityksen johtaja – tekee näitä koskevat päätökset.
Konepäällikkö määrää myös koneen käytön suuntaviivat, päämäärät ja tavoitteet. Yhtenä päämääränä on parantaa tulosta. Tämä alkaa siitä, että yritys parantaa oman toimintansa ja omien prosessiensa hallintaa, niitä keskeisiä arvoketjuja, jotka saavat aikaan yrityksen tuotteet ja palvelut.

Kyseessä ei ole mikä tahansa kone, vaan sellainen kone, joka uudistaa vuosimallinsa itse. Tämä on mahdollista laadunhallintaohjelmiston toimittajan – PKY-LAADUN - sitoutuneen kehitystyön kautta. Lisäksi puolueeton ulkoinen tarkastaja katsastaa koneen toiminnan vaikkapa vuosittain.

Lähtökohtana laadunhallinnassa on johdon sitoutuminen.

Johdon sitoutuminen merkitsee sitä, että yrityksen johto panostaa laadunhallintajärjestelmään koko johtajuudellaan. Johtaja viestii asiasta henkilöstölle, näyttää esimerkkiä laadunhallintajärjestelmän käytössä ja valmentaa henkilöstönsä toimimaan samoin, tarvittaessa ammattilaisten tukemana.

Johdon sitoutumisen vaikutukset alkavat näkyä hyvin pian niin yrityksen sisällä kuin asiakasrajapinnoissa.
Näytöt vahvistuvat vuosittain jatkuvan parantamisen myötä.

Asian ydin on päästä alkuun ajoissa!

Jussi Lukkari
Lead Auditor

Tilaa blogi

Antaisitko sähköpostiosoitteesi, kiitos
Valitse asemasi yrityksessäsi, kiitos.
Tämä kenttä on pakollinen.

Blogi-kirjoitukset

PKY-LAATU
Kidekuja 2
88610 VUOKATTI

020 729 0600
toimisto@pkylaatu.fi
Y-tunnus: 1941371-0

suomen yrittajat logo

Image
Image
Image

TILAA LAATU -BLOGI