Blogi

"Sponttaania ajankohtaisuutta, räväkkyyttä ja henkilökohtaisuutta" -edustaen jokaisen kirjoittajan omia henkilökohtaisia käsityksiä ja mielipiteitä.

Hyötyä ja huvia standardeista

Vaimo aina kysyy, miten viikko on mennyt ja mitä olen tehnyt ja kun alan selittelemään, että olen tuossa rakennellut ysitonnista, alustanut kymppi ysikympin auditointia ja kun avaan suuni jatkaakseni, niin tuo mokoma tuumaa, jotta tämä taitaakin olla tässä ja siirtyy muihin aiheisiin. Minusta on alkanut tuntua siltä, että taitaa tuo vaimokulta pitää minun juttujani jotenkin tylsinä. Ei kyllä kannattaisi – myy nimittäin itse vakuutuksia.

Tottahan se on, että kun alkaa miettimään mitä kaikkea sitä toimintajärjestelmäkonsulttina ja auditoijana vuoden aikana tekee, niin vastaan tulee rakennustuoteasetuksen mukaisia FPC -manuaaleja ja CE -merkkejä, laadun- ja ympäristöhallintajärjestelmiä lisättynä työterveys- ja työturvallisuusasioilla; PEFC ja FSC metsäsertifikaattien alkuperänseurantajärjestelmiä, RALA -sertifikaatin arviointeja ja uutena kansainvälisenä avauksena kansainvälisiin suuriyrityksiin kohdistuvat auditoinnit, jotka ovat Intertek -yhteistyön hedelmiä. Nämä asiat vähän monimutkaisilta kuulostavia ja joillekin niistä tulee vaistonvaraista kutinaa selkään. Ne ovat kuitenkin joillekin yrityksille todellisia kehittämisen apuvälineitä ja joillekin toisille ne ovat pakollinen vaatimus, joka pitää ne markkinoilla.

Eräs nimeltä mainitsematon yritysjohtaja on todennut, että toimintajärjestelmä on pirun hyvä työkalu käytännön toiminnan johtamisen. Ilman sitä hänellä ei ole oikein mitään hyvää johtamistyökalua. Järjestelmän avulla liiketoiminnan suunnittelu jalkautetaan resurssien hallinnan kautta prosesseihin siten, että asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien vaatimukset ymmärretään ja toteutumista voidaan arvioida (tätä sanotaan myös konsulttijargoniksi, mutta on joskus ihan pirun hauskaa kirjoittaa sitä, joten jatkan siitä vielä vähän…). Tähän sisältyy jatkuva laadun parantaminen, jonka tavoitteena on parantaa yrityksen kannattavuutta ja asiakkaiden sitoutumista ostamaan yrityksen tuotteita ja palveluita.

Minäpä annan esimerkin edellisestä. Laadunhallintajärjestelmien käyttöön ottamisen jälkeen asiakasyritykseni liikevaihto on noussut 250.000 eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Tähän vaikutti se, että sen lisäksi että yritys on erittäin kehityshakuinen, niin tehtaan sisäisen laadunhallintajärjestelmän sertifiointi ja CE-merkintäoikeuden saaminen kantaviin teräsrakenteisiin vakuutti ABB:n yrityksen palvelun laadusta ja kauppaa päästiin käymään ei kantavista terästuotteista. Jatkuva kehittämistyö ja asiakkaan tarpeiden mukaan joustava tuotanto ovat nyt lisänneet ostoja siten, että kaupan arvo on nyt noussut tasolle, jossa asiakas edellyttää ISO 9001 laadunhallintajärjestelmää. Tämäkin asia on hoidettu, kun FINAS akkreditoitu auditointi on nyt ohi, ja muutaman pienen poikkeaman korjauksen jälkeen sertifikaatti on seinällä. Rautarakenne ja Asennus Kuusinen Oy:n laadunhallinta täyttää siten kansainväliset vaatimukset.

Edellinen esimerkki osoittaa, että alihankintaverkostoilta voidaan vaatia varmistettua laadun hallintaa. Tämä koskee monia kansainvälisillä markkinoilla toimivia suuryrityksiä, mutta myös kotimaisia kohteita: Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen vaatimuksiin on sisältynyt Säteilyturvallisuuskeskuksen (STUK) vaatimuksesta laatu- ja ympäristöjärjestelmät; kunnat ovat ulkoistaneet osan hoivapalveluistaan yksityisille palveluntuottajille, jolloin päästäkseen mukaan kilpailuun, yrityksillä tulee olla laatujärjestelmä. Itse hankintamenettelyssä vain hinta ratkaisee, jos pakolliset kriteerit muuten täyttyvät.

Valitettavasti myös ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän mainetta on koeteltu, kun hoivakoteja on jouduttu sulkemaan laatuongelmien vuoksi, vaikka niillä on ollut sertifioitu laatujärjestelmä. Ongelmana on ollut toisaalta ostajien osaamattomuus valvoa yritysten palvelun laatua ja toisaalta myös se, että esimerkiksi suurilla toimijoilla on kymmeniä hoivakoteja Suomessa ja laatujärjestelmän sertifiointikäynti on kohdistunut usein vain osaan hoivakodeista. Toisaalta PK-yritysten laatujärjestelmien auditointi tehdään yleensä erittäin kattavasti, minkä johdosta ISO 9001 laadunhallintajärjestelmään kannattaa edelleen luottaa yrityksen laadunvarmistuksen takaajana.

Pekka Ovaska

Laatuasiantuntija ja yritysvalmentaja
PKY-LAATU

PKY-LAATU
Kidekuja 2
88610 VUOKATTI

020 729 0600
toimisto@pkylaatu.fi
Y-tunnus: 1941371-0